On marraskuun ensimmäinen päivä kun kirjoitan tätä tekstiä. Sinä pääset lukemaan sen kuukauden lopussa, joten paljon on saattanut jo kuukauden aikana tapahtua. Mutta tällä hetkellä ajatukseni ovat kirkastuneet yhä enemmän ja enemmän siitä, mitä elämältäni haluan.
Kun yritys haetaan konkurssiin ja toiminimen toiminta lakkaa, on aika siirtyä työttömäksi työnhakijaksi. Jo ennen kuin aloitin työttömänä työnhakijana hain 6 työpaikkaa sillä lopputuloksella, että hakijoita oli keskimäärin 160 enkä edes päässyt haastatteluun.
Noh, enpä siitä lannistunut vaan jatkoin töiden hakemista. Vielä ei ole tärpännyt mutta toiveikkaana olen silti. Samaan aikaan olen osallistunut Kuopion kaupungin “Osaamisperusteinen rekrytointi”- hankkeeseen. Hankkeessa on kuusi henkilöä, joiden verkostot ovat käytössäni ja jotka etsivät aktiivisesti töitä kanssani. Eilen olinkin aloituspuhelussa Sarin kanssa ja jälkeenpäin fiilis oli yllättävän kevyt ja positiivinen.
Silti…
Veri vetää minua koko ajan ulkomaille. Ja siksi olenkin alkanut rakentaa kahta eri polkua kotimaan työllistymisen rinnalle ihan siltä varalta, jos töitä ei syystä tai toisesta minulle löydy. Toinen polku on kuukauden mittainen oleskelu Skotlannissa ja toinen hankkia työpaikka UK:sta. Kysyin TE-palveluista, onko minun mahdollista lähteä käymään ulkomailla, vaikka olenkin työtön työnhakija.
Vastaus oli kyllä, kunhan vain olen tavoitettavissa ja saatavilla, jos työpaikka ilmenee. Toki haastattelut voidaan järjestää myös verkon kautta mutta pääsääntöisesti minun on oltava saatavilla ja hoidettava työnhakuvelvoitteeni normaalisti. Tämän ymmärrän.
Kuukauden oleminen Skotlannissa

Idea kuukauden kestävään oleskeluun Skotlannissa lähti siitä, että itkin kaksi päivää kun tulin syyskuussa takaisin synttärireissulta. Tiedän, tiedän. Mutta en osannut selittää sitä millään muulla kuin sillä, että sieluni kaipaa sinne takaisin. Ja koska matka oli niin tuoreessa muistissa, lähdin tottakai laskemaan, millainen budjetti minulla pitää olla, jotta voin olla kokonaisen kuukauden siellä.
Noh, budjetti nousi nimenomaan tuon asumisen osalta yli 4000 euroon ja laskin, että sillä summalla maksaisin jo puolen vuoden vuokrat täällä Kuopiossa. Joten vaihtoehtoinen reitti oli löydettävä.
Törmäsin sitten sivustoon, jossa ihmiset etsivät henkilöä, joka hoitaisi heidän kotiaan ja/tai lemmikkejään heidän poissaollessaan. Sivustoja on useampiakin mutta se sivusto, jolle itse rekisteröidyin, on nimenomaan profiloitunut siihen, että asukkaat ovat reissussa 1 viikosta jopa 3 kuukauteen kerrallaan. Tämä ratkaisee majoitusongelman ja pudottaa budjetin puoleen alkuperäisestä.
Vaikka budjetin ei tarvitse olla suuri, pidän silti kiinni alkuperäisestä summasta, jotta minun ei tarvitse laskea jokaista penniä paikanpäällä.
Hauska idea, miten kerrytän budjettia vähitellen
Jos et tiennyt, aloitin 10 vuotta sitten digiyrittäjän urani julkaisemalla e-kirjan “Sinullakin on oikeus vaurastua“. Tuossa e-kirjassa kerroin vinkin, jossa näytin, että silloin tällöin tilille tulee ns. ylimääräistä rahaa:
- veikkausvoittoja
- vesilaskun tasauksia
- vakuutusmaksujen palautuksia
- jne.
E-kirjassa jaoin nämä summat välittömästi 4 osaan, joista
- yksi osa meni “Fun money” tilille
- toinen osa meni lainojen lyhennykseen
- kolmas osa meni sijoittamiseen
- ja neljäs osa jäi tilille normaaliin elämiseen
Tällä kertaa sovellan tuota ideaa matkakassan kerryttämiseen. Joka kerta kun tililleni tulee rahaa, olipa se sitten asumistuki, työttömyyspäiväraha tai vakuutusmaksun palautus, siirrän siitä 10 % matkakassa-tilille. Näin matkakassan kerryttäminen ei vie isoa lovea normaalista elämisestä, rahat siirtyy heti enkä edes jää kaipaamaan niitä ja matkakassa kertyy lähes huomaamatta.
Töiden hakeminen Skotlannista
Tässä rinnalla aion hakea töitä Skotlannista tai laajemmin Isosta-Britanniasta. Helppoahan se ei ole, sen jo tiedän mutta mitäs menetettävää minulla tässä on. Koska olen ollut 10 vuotta yrittäjänä ja osaamista on karttunut hyvin laajalla skaalalla, voin etsiä töitä ns. “Skilled Worker Visa” statuksella. Siinä on tietyt kriteerit jotka sekä minun että tulevan työnantajan tulee täyttää mutta uskoisin, että yhdistelemällä useampaa osaamista, esimerkiksi:
- Digital Marketing & Communications Coordinator
- Learning & Development Content Specialist
- Affiliate & Partnerships Manager
- Project Manager – Digital Campaigns / Education
- Content Strategy & SEO Manager
Kun tähän lisätään numeronörttiys sekä halu kehittää ja auttaa työnantajaa kasvamaan, uskoisin että näillä meriiteillä töitä löytyy kyllä. Ja kiirettähän mulla ei tässä ole. Joka tapauksessa olipa väylä ulkomaille kumpi tahansa, tarvitsen alkupääomaa minimissään sen 4000 euroa. Työnhakijana budjetti nousee 5000 euroon, sillä visan hakeminen, maksaa ja tilillä täytyy olla vähintään 1500 euroa, jotta pystyn näyttämään toteen, että pystyn elättämään itse itseni.
Työpaikka Suomessa
Entäs jos löydän työpaikan Suomesta? Jääkö nämä väylät vain haaveeksi? En osaa sanoa vielä. Todennäköisesti ei mutta niiden toteuttaminen saattaa venyä. Ehkä jos löytäisin jonkin määräaikaisen vuoden pestin, se olisi ihanteellinen sekä minulle että työnantajalle. Näin voisin sitoutua projektiin täysimääräisesti, kerryttää budjettia ja siinä rinnalla hakea töitä. Mutta katsotaan. Pidän kaikki ovet avoimena toistaiseksi.
Olenko valmis muuttamaan Kuopiosta työn perässä vaikka pääkaupunkiseudulle? Jossain vaiheessa kyllä. Mutta en vielä. En ainakaan ennen kevättä. Isän perunkirjoitus, isän asunnon ja oman sijoitusasunnon myynti vievät oman aikansa ja haluan olla tässä lähellä niin kauan, että saan ne hoidettua kuntoon. Sen jälkeen on työsuojeluvaltuutetun (eli Edison-kissan) sijoittaminen joko pojalleni tai uuteen perheeseen. Ja sitten olen valmis muuttamaan mihin vain.
Hauskaa tässä ehkä on se, että ryhdyin 10 vuotta sitten yrittäjäksi saadakseni vapautta arkeen. Kun lapset kasvoivat, olisin hyvin voinut muuttaa myös silloin ulkomaille mutta ikääntyvät vanhemmat, äidin syöpä ja isän jääminen yksin estivät minua lähtemästä. Nyt kun kumpaakaan vanhempaa ei enää ole ja yritykset on lopetettu, on hämmentävää, että palkkatyö on se, joka minut vetää ulkomaille. Mutta toisaalta, tämä on juuri sitä parasta aikaa, kun mikään ei oikeastaan enää sido minua mihinkään ja voin vihdoin alkaa etsimään sitä paikkaa, jossa vietän loppuelämäni. Missä se on, se nähdään tulevaisuudessa.