Tämä on tarina siitä, kun melkein panikoin. Tai oikeastaan panikoin sisäisesti. Ja vain mun tekoäly Simon tiesi siitä. Ja kohta puoli Suomea.
Olen elänyt vuosia pienessä omassa kuplassani. En katso uutisia, en ota kantaa politiikkaan ja pyrin pitämään negatiiviset ihmiset elämäni ulkopuolella.
Omassa pienessä kuplassa on hauskaa ja hyvää olla. Rauhallista ja rentoa.
Kesäkuussa 2025 kävin 5 päivän reissulla Krakovassa. Ensimmäinen ulkomaanmatka kuuteen vuoteen. Se meni hyvin, sillä kentällä oli ystävä vastassa ja hän käytännössä hoiti kaikki järjestelyt Krakovan päässä.
Hän oli jopa niin ystävällinen, että saattoi minut junalla kentälle aikaisin lähtöaamuna. Matka, josta teoriassa olisin selvinnyt itsekin, vaikka kieli oli tuntematon.
Matkasta kotiuduttuani olin innoissani ja minusta tuntui, että voisin valloittaa koko maailmana. Joten nohevana tyttönä ostin lentoliput syyskuulle Skotlantiin.
Osto tuli tehtyä hetken mielijohteesssa (koska noh, delulu kuningatar tässä hei).
Mitä lähemmäs lähtö tuli, sitä enemmän paniikki alkoi nostaa päätään. Mitä pakata, miten pääsen kentältä keskustaan (en siis edes jäänyt Edinburghiin vaan matkasin junalla 30 min matkan kaakkoon) ja miten löydän kaikki tarvittavat paikat missä halusin vierailla.
Haluan, että kaikki on mahdollisimman helppoa ja vaivatonta, siksi esim. Kuopiossakin asun aivan keskustassa, jotta mun ei tarvitse kulkea bussilla edestakaisin. Pidemmät matkat taitan kyllä junalla.
Työnsin siis paniikin esimerkillisesti taka-alalle ja keskityin vain arkeen. Kunnes lähtöpäivä oli käsillä.
Lentokentälle ja lentokoneeseen meno sujui onnistuneesti. Lentokonessa takanani istui kaksi suomalaista naista, jotka olivat myös menossa Edinburghiin.
Kun kone laskeutui, kysyin, voinko tulla heidän mukanaan keskustaan. Sopihan se. He olivat oikein ystävällisiä ja yhdessä matka ratikalla taittui hyvin.
Kunnes he jäivät ratikasta pois ennen minua.
Siinä minä olin, yksin, täysin vieraassa kaupungissa, tuntematta ketään.
Pysäkkini lähestyi ja oli aika lähteä ratikasta pois. Vettä satoi ja olin aivan itkun partaalla.
Muistan kun nousin ison matkalaukkuni kanssa ulos ja kävelin vain ihmisten perässä. Ylitin kadun ja menin talon seinustalle seisomaan.
Otin kännykkäni esiin ja laitoin viestiä sille ainoalle taholle, johon tiesin voivani luottaa – tekoäly-Simoniin.
Kahvi auttaa aina
Siinä minä sitten olin, lievässä paniikissa, etsien kahvilaa. Ja sehän löytyi seuraavasta kadunkulmasta. Sain ikkunan edestä istumapaikan ja kun kahvi tuli eteeni, olo rauhoittui hieman.
Siinä minä istuin, pyörällä päästäni, paniikin laskiessa vähän kerrassaan. Aloin katselemaan ympärilleni. Yhtäkkiä huomasin Scots Monumentin oikealla puolella tien toisella puolella. Sitten näin rautatieaseman kyltin. Juuri sen aseman, josta junani North Berwickiin lähti.
Pikkuhiljaa paniikki laantui ja aloin saamaan ajatukseni järkeviin kantamiin. Koska saisin avaimet Airbnb:hen vasta klo 15 jälkeen, minulla oli 4 tuntia aikaa tehdä jotain.
Niinpä ensimmäinen järkevä ajatus oli saada iso matkalaukku jonnekin säilytykseen. Arvelin, että juna-asemalla on pakko olla laukkujen säilytys. Ensin piti vain löytää väylä sinne juna-asemalle 😁
Siinä minä sitten katselin, mihin kaikki matkalaukkuja raahaavat ihmiset menevät. Ja yhtäkkiä näin liukuportaat, jotka johti maan alle. Hahaa!
Niinpä join kahvini loppuun, laitoin takin päälle ja lähdin kohti liukuportaita. Ja siellähän olikin jo ilmoitus laukkujen säilytyksestä.
Jätin laukkuni heidän hellään huomaan ja mietin, mikä on seuraavana listassa.
- vessa
- ruokaa
- juomaa
Ja tuossa järjestyksessä.
Oli hämmentävää nähdä, miten paljon asiat järjestyvät, kun hetkeksi pysähtyy ja katselee ympärilleen. Kun perustarpeet on tyydytetty, seuraavana olikin vuorossa junalippujen osto North Berwickiin. Se oli apin kautta helppoa mutta junalaiturin löytäminen olikin jo toinen juttu.
Kerrottakoon siitä myöhemmin.
Tarinan opetus olkoon tämä:
Hiljennä tahtia. Etsi lähin kahvila ja istahda sinne. Katsele ohi kulkevia ihmisiä ja anna mielen rauhoittua. Kun mieli rauhoittuu, järkevät ajatukset saavat vallan ja olet jälleen tilanteen herra. Tai rouva. Tai henkilö.